Kari Leinonen Omien aivojen käyttöä ei (onneksi) vielä ole kielletty lailla

Valtion taloutta - osa 1. Läski on ikuista

Laihduttajat sen jo tietävät, mutta nyt poliitikot ovat tuoneet saman ongelman valtiontalouteen.

Hallitus esitti viime viikolla, kuinka valtion taloutta saadaan tasapainotettua lähes 3 miljardin edestä tänä vuonna. Tästä varsinaisia menojen vähentämisiä ja veronkorotuksia on joitakin satoja miljoonia euroja. Sen sijaan suurin osa rahasta saadaan syömällä kuormasta, eli myymällä valtion omaisuutta 1,9 mrd. edestä ja käyttämällä säästössä olevia varoja kuten valtion eläkerahastosta nostettava 500 miljoonaa. Ensi vuonna säästötavoite on 1,5 mrd. euroa.

Yhteensä siis 4,5 mrd. euron edestä valtion talouden tasapainottamista 2014-2015. Muistutettakoon, että tänä aikana valtio todennäköisesti maksaa velkojensa korkoa lähes 4 mrd. euroa. Eli se niistä sopeutuksista.

Hallituksen suusta sitä ei näinä aikoina kuulla, mutta esim. keskustan puheenjohtaja Sipilä sanoi pari viikkoa sitten: ” On rehellistä todeta, että meidän on luotava ohjelma velaksi elämisen lopettamiseksi ja silloin ei puhuta kolmesta miljardista, vaan 7–8 miljardista eurosta”. Siis tämän verran pitäisi valtion tinkiä joka vuosi, ei vain yhtenä vuotena. Ainakin niin kauan kun talouden kasvu on nolla tai hidasta, mitä se on ollut jo vuosia.

Säästöjä hakiessaan hallitus haluaa mm. pienentää lapsilisiä. Mutta siihen julkishallinnon ”terveyttä uhkaavaan läskiin” eivät poliitikot halua puuttua. Eivät sanallakaan. Tämä on sinänsä huvittavaa, kun katsoo esim. miten joidenkin ministeriöiden hallintomenot ovat kasvaneet 2008-2014 välisenä aikana:

  • Puolustusministeriön hallintomenot +39%  (360 000 000 € vuonna 2014) vaikka varuskuntia on lakkautettu
  • Sisäasiainministeriön hallintomenot +32% (136 000 000 € vuonna 2014)
  • Työ- ja elinkeinoministeriön hallinto +54% (357 000 000 € vuonna 2014)
  • Valtiovarainministeriön hallinto -19% (163 000 000 € vuonna 2014), vaikka luulisi, että näinä vaikeina aikoina siellä tehtäisiin enemmänkin töitä ja palkattaisiin asiantuntijoita.

Eli suunniteluilla lapsilisäleikkauksilla katettaisiin puolustusministeriön kasvaneet hallintokulut. Toisaalta luulisi, että valtiovarainministeriössä pohdittaisiin pää punaisena ratkaisuja valtion synkkään taloustilanteeseen, mutta ilmeisesti ei: hallintokulut päinvastoin vähenevät.

Lisää läskiä. Useissa yhteyksissä Suomen julkisen sektorin on sanottu olevan maailman suurimpia. Näin jopa presidentti Sauli Niinistön toimesta. Tällä hetkellä julkisen sektorin palveluksessa on noin joka 4. työntekijä. Määrä on siis huomattavan suuri.

Työntekijämäärän lisäksi läskiä kasvattavat muutkin seikat. Esim. valtion työntekijöiden keskiansiot ovat yli 10% suuremmat kuin yksityisellä puolella. Lisäksi heidän palkkansa ovat nousseet nopeammin kuin yksityisellä sektorilla 2000-luvun puolesta välistä lähtien. Lisäksi on muistettava, että julkisella puolella tehtyjen työtuntien määrä on pienempi, johtuen pitemmistä vuosilomista. Näihin asioihin poliitikot eivät halua puuttua, koska valtion palveluksessa on yli 70 000 ihmistä.

Kuntasektorilla poliitikot ovat halunneet oikein lailla varmistaa normaalia paremmat työsuhde-edut. Laki varmistaa, että kuntaliitossa kunnan työntekijää ei saa irtisanoa 5 vuoteen tuotannollis-taloudellisiin syihin vedoten. Ei vaikka kunnan rahakirstussa ei olisi euron euroa. Lisäksi jokainen uusi kuntaliitos tuo uuden 5 vuoden suoja-ajan. Esim. Kuopiossa on tehty useita kuntaliitoksia muutaman vuoden välein. Siksi siellä henkilöstöä voidaan vähentää vasta vuonna 2022.

Lisää esimerkkejä julkista sektoria vaivaavasta läskistä löytyy paljon. Miksi poliitikot eivät sitten halua puuttua tähän? Koska julkisella puolella (valtio+kunnat) on töissä lähes 600 000 ihmistä. Kun mukaan lasketaan heidän puolisot, puhutaan jo noin 1 miljoonasta potentiaalisesta äänestäjästä. Eli näyttäisi siltä, että tällä hetkellä Suomi pyörii miljoonan ihmisen ympärillä … ja 4,5 miljoonaa katsoo huuli pyöreänä vierestä. Mitähän Suomessa täytyisi tapahtua, ennen kuin tämä läski alkaa merkittävästi sulaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Markku Laaksonen

Hyvä että kerrankin tuodaan esille mikä Suomen taloudessa kiikastaa, julkisen sektorin ylisuuret kulut.
Jostain syystä kulut ovat tabu, niistä ei voi keskustella tai kajota = leikata. Alkaisi olla kiire ratkaista asia.

Käyttäjän KariLeinonen1 kuva
Kari Leinonen

Niin. Se on kovin merkillistä kun ajattelee julkisen sektorin roolia yhteiskunnassa: suurin osa tuosta porukasta elätetään verovaroilla, joka otetaan yksityiseltä sektorilta. Silti tälle julkisen sektorin porukalle on sorvattu etuja, jotka ylittävät yksityisen sektorin edut. Esim. ei kenelläkään yksityisellä puolella ole 5 vuoden irtisanomissuojaa.

Toinen asia on sitten se, kun joskus harvoin julkisen sektorin menoista leikataan. Usein säästöt kohdistuvat siihen suorittavaan portaaseen, jonka määrä on muutenkin alimitoitettu, esim. hoitajat. Sen sijaan siihen herra- ja johtajaportaaseen ei kosketa vaikka he olisivat viimeiset palkansaajat tässä maassa. Heille järjestetään kaiken maailman suojatyöpaikkoja, joissa ei tarvitse tehdä juurikaan mitään. Vastuutakaan ei tarvitse ottaa, mutta palkat ja etuudet kyllä ovat huipussaan.

Ihmisten pitäisi ymmärtää, että suurin osa näistä poliitikoista edustaa lähinnä itseään ja kavereitaan hyvä-veli-kerhossa. Kansaa he edustavat ainoastaan silloin, kun se sopii edellä mainittujen intressien kanssa yhteen.

Toimituksen poiminnat